Kanssakulkija -blogeissa esitellään Icehearts-kasvattajia, heidän työtään ja ajatuksiaan kasvatustyöstä. Icehearts-kasvattajat tekevät vaativaa kasvatustyötä eri puolilla Suomea ja jokainen omalla Icehearts-mallia mukailevalla työotteellaan. Keitä he ovat ja mitä he ajattelevat työstään?
”Tällaista työtä ei voi tehdä puoliksi”
Henkka, Icehearts-kasvattaja, Joensuu
Henkan CV:ssä on työnimike, josta moni olisi kateellinen. Hän työskenteli vuosina 2018 ja 2019 lumiukkona! Henkka ei kuitenkaan seissyt ulkona porkkana naamalla ja luuta kädessä, vaan lumiukkona työskenteleminen oli osa Joensuun kaupungin syksyllä 2018 alkanutta varhaiskasvatuksen tukitoimintaa.
Ennen lumiukkopestiä Henkka työskenteli lähes vuosikymmenen ajan Joensuun varhaiskasvatuksessa. Empaattisena, huumorintajuisena ja vastuullisena varhaiskasvattajana Henkka sopi erinomaisesti lasten ja heidän perheittensä tehtävään tukitoimintaan.
Lumiukko oli läsnä päiväkotilasten arjessa. Hän järjesti tuen tarpeessa oleville lapsille mielekästä ja kasvattavaa toimintaa.
”Työ oli paljon lähellä olemista sekä yksilö- ja pienryhmätyötä. Lumiukko työskenteli sellaisten lasten kanssa, joiden on hankala olla tai toimia ryhmässä.”
Tukitoimintaa tehtiin korostetusti lasten ehdoilla. Lumiukon kanssa lapset saivat harjoitella pienryhmässä yhdessä olemista.
”Saatettiin lapsen kanssa miettiä sellaisia kysymyksiä, että onko oikein hiekkalaatikolla lyödä toista, jos ei saa haluamaansa lapiota.”
Lumiukkotyö oli Henkan työuralla välietappi. Vuonna 2020 hänestä tuli Joensuun ensimmäisen Icehearts-joukkueen kasvattaja.
”Halusin tehdä töitä lasten ja nuorten kanssa, mutta pitkän varhaiskasvatusuran jälkeen kaipasin lisää mielenkiintoa ja haasteita. Icehearts-toiminta sopi hyvin siihen tapaan, joka Joensuussa koettiin toimivaksi lasten kasvun tukemisessa.”
Icehearts-kasvattaja vuodesta 2020 alkaen
Parempaa ja sitoutuneempaa toiminnan käynnistäjää ei Icehearts olisi voinut toivoa. Henkka perehtyi työparinsa kanssa huolellisesti Icehearts-toimintaan ja -kasvattajan työhön. Aiemman tietämyksensä ja kokemuksensa pohjalta he loivat Joensuuhun sopivan Icehearts-toimintamallin.
Alku oli silti haastava.
”Jokainen lapsi on omanlaisensa eikä luottamus synny hetkessä. Ei aikuisena voi yksinkertaisesti käskeä lasta tekemään jotain. Kasvatustyö vaatii aikaa ja aito läsnäoloa – molemminpuolista luottamusta. Icehearts-toiminnassa meillä on mahdollisuus luoda pitkäaikainen ja luottamuksellinen suhde lapseen. Pystytään yhdessä rakentamaan jotain.”
Henkan Icehearts-joukkueen kasvu tapahtui harkitusti ja ryhmän dynamiikkaa tarkasti seuraten. Mukaan otettiin myös niin kutsuttuja tasapainottavia lapsia. Neljäntenä toimintavuonna alun haasteet ovat jo jääneet kauas taakse.
Keväällä 2024 Henkan joukkueessa oli 19 lasta. Hän sanoo määrän olevan sopiva ja ainakin toistaiseksi maksimi.
”Nyt joukkue toimii oikein mukavasti. Lapset saavat tarvitsemaansa tukea.”
Henkka on Joensuussa ainoa Icehearts-kasvattaja, mutta tekee läheistä yhteistyötä Lappeenrannan kasvattajien kanssa. Kasvattajaparin puuttumisen vuoksi työn päivittäinen reflektointia ei onnistu, mutta Henkan mentorina toimiva Tero ja Lappeenrannan kasvattajat sparraavat Henkkaa etänä – välillä kasvokkain.
”En missään nimessä ajattele, että olisin jäänyt kasvatustyössä yksin. Siitä pitää oikein nostaa hattua työnantajalle. Aina on tunne, että apua, tukea ja sparrausta on saatavilla.”
Työssä tärkeintä Henkalle ovat oman joukkueen pojat.
”Poikien kautta ja ehdoilla tätä työtä tehdään. Heidän hyvinvointinsa on ehdottomasti se tärkein asia. Työn ehdoton suola on nähdä lasten kehitys ja edistyminen. Se on ihan korvaamatonta”.
Toki myös haasteita on edelleen. Juuri nyt Henkka kokee työssään haastavaksi yhteistyön joidenkin perheiden kanssa. Rajojen vetäminen on välillä hankalaa.
”Olen esimerkiksi joutunut sanomaan, etten ole parisuhdeterapeutti tai puutuu aikuisten välisiin riitoihin. Minun tehtäväni on ensisijaisesti tukea ja tsempata sitä lasta. Perheiden kanssa tehtävässä työssä auttaa paljon, kun kertoo vanhemmille, että kyllä sinun lapsesi ihan varmasti vielä oppii ja asiat menevät hyvään suuntaan”.
Henkka kokee, että Icehearts-kasvattajan työ on sitä, mitä hän joskus haaveili tekevänsä ”isona”. Vastuullinen ja intohimoinen suhtautuminen kasvatustyöhön kaikuukin vahvasti Henkan puheessa:
”Tällaista työtä ei voi tehdä puoliksi.”
